Me, myself and I

Hyvii iltoi :-)

Historia ei jaksa kiinnostaa - vieläkään, vaik koe onki huomenna. Teki mieli postata ja yritän ainaki kovasti tehä vähä pidemmän postauksen taas vaihteen vuoks :-) Aiheena täl kertaa aattelin kertoo vähä enemmi itestäni, katotaa sit millast tekstii saan täl kertaa aikaseks.

Elikkäs nimi on Niina, jollei se viel oo tullu jollekki selväks, hehheh.. Ikää löytyy 18, kesäkuussa 19 plakkarissa! Lappeenrannassa oon asustellu koko ikäni, vaik on muuttanukki kaks kertaa. Täs oon kuiteki asunu samas talos jo koht 15 vuotta, tää on miun koti.

Nuorempana/pienempänä olin tosi hiljane lapsi, vähä turhanki ujo. Ei miul ollu pienempänä oikeestaa kavereita pahemmi, pari tyttöö täst naapurist vaa. (Tunnistatte varmaan itsenne, heh♥)
Tarha-ajoista en pahemmi muista mitää.. Ala-asteel kuiteki 1-2 luokka meni hyvi, ehkä kolmaski. Sen jälkee miuta alettii koulukiusaamaa ja se olikii sit yhtä helvettiä. Miul ei ollu oikeestaa ketää kavereita, ei koulussa eikä vapaa-ajalla. Enkä oo koskaa oikeestaa löytäny syytä sille, miks miuta kiusattii. Ei se mitään kauheen vakavaa ollu, jotai huudeltii, nimiteltii ja yleensä vaa jätettii porukan ulkopuolelle. Joskus mein äitin piti ottaa kouluu oikei yhteyttä, ku se alko yltymää ja tulin itkien koulusta kotii. Tavallaa oon unohtanu kaiken ton, mut omalt osaltaa se jätti miuhu arvet.

Yläkouluu mentäes miul ei ollu paljo tuttuja siel koulussa, ei etekää samal luokalla. Sit kuiteki tutustuin parii tyttösee, joiden kans tuli oltuu tosi paljo. Yhen kaa nähää vieläki melkei päivittäi, puspus♥ Miust alko kuiteki tulla paljo puheliaampi, sosiaalisempi ja sitä oon nykysinkin. Miun on nykyää paljo helpompi ottaa kontakteja uusii ihmisii ja tuntemattomii. Välil jopa pienempänä ärsytti olla niin ujo, mut onneks se on takanapäin!

Oon aina tykänny kirjottaa. Eteki pienempänä, just sillo ala-aste aikoihi ku miul ei ollu kavereita ja vapaa-ajalla muuta tekemistä. Tein koneella hirveesti tarinoita, jotka ei koskaa tullu päätöksee. Ne vaa jatku ja jatku, mutten koskaa osannu lopettaa mitää. Kirjotin välillä myös käsin tarinoita, mut pääasiassa vaan päiväkirjaa. Ja kirjotan edellee, kui tyhmälle se sit kuulostaakii. Mut ajatuksena miust se on kiva, et saa vuosien pääst lukea vanhoja juttuja ja tapahtumia. Täl hetkel en viimevuoden päiväkirjaa pysty ees koskemaa, tulee liikaa tunteita pintaa ja muistoja mielee. Mut kaikki ajallaan, eikö?

Tää miu teksti vähä pomppii, ajatus ei oikei kulje tähä aikaa illast.. Mut jotai juttuja voisin kertoa miu luonteesta. Eli se sosiaaline puoli tuli jo esii. Yleensä tuun muuteki sosiaalisis tilanteis tosi iloseks, tykkään antaa kehuja toisille, vaikkei ite niitä aina saiskaa. Miut on muuteki tosi helppo tehä iloseks ja osaan nykyää iloita pienistäki asioista. Nyt etekii tuosta kevätauringosta, pysyispä se samanlaisena♥
Oon kuitekii tosi herkkä ihmine. Mie itken älyttömän helposti, välil ilman syytäki. Joskus se on vähä turhauttavaa, mut myös helpottavaa.
Ja yks huono puoli mius on, nimittäi tää miun äkkipikasuus. Oon itekki huomannu tän piirteen itessäni ja se on ärsyttävä. Kiihdyn nollast sataa alta sekunnin, iha pikkuasioistaki välillä. Jos asiat ei mee miun mielen mukaa, mie suutun. Ja joo - oon turhanki suorasanainen. Välil saan riitoi aikaseks iha tyhjästä, iha typerää semmone.. En kuitekaa oo pitkävihane! Yleensä pyydän anteeks jo vähintää seuraavana päivänä tai koitan sovitella.

Herkkyydestä tuli muuten mielee. Nykysi miun on kauheen vaikee enää luottaa ihmisii, mie pelkään et ihmiset tulee liian lähelle, et kerron niille liikaa. Ja pelkään muuteki solmia mitää suhteita nykysi, nii paskasti miulle kuiteki tehtii. Vaik välil tuntuu et kaikki on ok, ni ei oo. Mie torjun ihmisii, satutan niitä, mut vaa siks koska ite peltään petetyks tulemista, et miut sit jätetää ku nalli kalliolle. Luottamus pitää ansaita. Ite ku just opin luottamaa, ni mitä kävi, jäin yksin. En oo koskaa kokenu mitää noi rankkaa, mut se kasvattaa. Ja elossa ollaan. :-)

Nyt alkaa pää lyödä tyhjää, ehkä täs on täl illal tarpeeks. Anteeks vähä sekalaine teksti! Mitä piditte? :)

♥Niina